Työyhteisösovittelu

MITÄ ON RESTORATIIVINEN TYÖYHTEISÖSOVITTELU?
Sovittelu on yksi työnantajan valittavissa oleva keino, kun työpaikalla esiintyy työturvallisuutta tai työhyvinvointia heikentävää epäasiallista käytöstä.
Työyhteisösovittelun tarkoituksena on lisätä työhyvinvointia, parantaa työrauhaa, työilmapiiriä ja työssä viihtymistä. Se vapauttaa energiaa perustehtävään. Työyhteisöissä esiintyvät konfliktit voivat olla asiaan, prosesseihin tai ihmissuhteisiin liittyviä.

Restoratiivinen työyhteisösovittelu on konfliktien ratkaisumenetelmä, jossa osallistaminen ja oppiminen on keskiössä. Sen tavoitteena on yhteyden palauttaminen työntekijöiden välille, joita konflikti koskettaa. Restoratiivinen työyhteisösovittelu on aktiivista, ristiriidan ratkaisemiseen pyrkivää toimintaa. Sen tarkoituksena on poistaa kuormituksen aiheuttajia ja auttaa ihmisiä selviytymään hankalissa vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteena on sovinnon mahdollistaminen ja yhteistyön edistäminen. Sovittelu on ennen muuta oppimista, uuden ymmärryksen rakentamista ja vanhentuneista käsityksistä irtautumista.

RESTORATIIVISEN TYÖYHTEISÖSOVITTELUN PERIAATTEITA
Restoratiivinen sovittelu perustuu myönteiseen ihmiskäsitykseen. Siinä painottuu ihmisen kyky kasvaa, oppia ja muuttua. Vastuu omista teoista toteutuu esimerkiksi sitoutumalla konflikteja korjaaviin toimenpiteisiin. Sovittelussa pyritään löytämään myönteisiä ratkaisuja, jotka auttavat kohtaamaan mahdollisia ristiriitoja myös tulevaisuudessa.

Yhteisöllä on tärkeä rooli konfliktien ratkaisussa. Eri osapuolten välinen vuoropuhelu ja osallisuus ovat restoratiivisen sovittelun periaatteita. Osapuolille tarjotaan mahdollisuus ilmaista itseään ja kuunnella toisiaan, jotta ymmärrettäisiin konfliktin taustalla olevia syitä ja toisten näkökulmia. Malli perustuu käsitykseen, jonka mukaan konflikteista voidaan aina oppia itsestä ja toisista, mikä taas edistää yhteisöjen kehittymistä ja niiden hyvinvointia. Tavoitteena on palauttaa dialogi ja yhteys osapuolten välille, laajentaa näkökulmia ja mahdollistaa sovinto.

SOVITTELIJAN ROOLI
Sovittelija on sovitteluprosessin ohjaaja. Hänen tärkeä tehtävänsä on osallistujien osallisuuden, osallistumisen ja vastuunottamisen edistäminen.
Sovittelija on puolueeton ja tuntee sovittelumenettelyt. Hän ei ratkaise kiistaa, vaan auttaa pääsemään ratkaisuun.

Sovittelija noudattaa työyhteisösovittelun eettisiä periaatteita. Häntä sitovat luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus niin sovitteluun osallistuvia työntekijöitä kuin heidän työnantajaansakin kohtaan.

SOVITTELUN VAIHEET
Sovittelussa on yleensä seuraavat vaiheet:
1) Aloitus. Sovitteluprosessi käynnistyy aina työnantajan aloitteesta. Toimeksiantosopimus laaditaan aloitusvaiheessa. Siinä määritellään mm. sovitteluun osallistujat, sen aikataulu ja työyhteisön yhteishenkilö. Työnantaja osapuolena päätösvaltainen edustaja.
2) Tiedottaminen. Sovittelun aloittamisesta tiedotetaan kaikille asianosaisille. Tiedottamisesta vastaa joko työnantajan edustaja tai sovittelija. Prosessin kuvaus ja työskentelytavat sekä aikataulu käyvät ilmi tiedotuksesta.
3) Valmistautuminen. Yksilötapaamiset sovittelijan ja osallistujien kesken ennen yhteistapaamisia. Tarkoituksena on, että sovittelija kuulee kaikkien osapuolten näkemykset ja kokemukset ja, että jokainen osallistuja voi tuoda oman näkemyksensä käsiteltävään asiaan. Tapaamisen yhteydessä käydään läpi sovittelun kulku ja periaatteet.
4) Sovittelutapaamiset. Tapaamiset toteutuvat sovittelijan johdolla. Tavoitteena on, että jokainen osapuoli voi kertoa oman näkemyksensä tilanteesta turvallisesti muiden kuullen. Sovittelijan tehtävänä on varmistaa, että kunkin osapuolen näkökulma kuunnellaan keskeyttämättä tai arvottamatta. Hän edistää vuoropuhelua ja ymmärrystä. Osapuolia tuetaan yhdessä löytämään ratkaisuja ja sitoutumaan toimiin, jotka auttavat korjaamaan tilanteen. Samalla luodaan pohjaa myönteiselle tavalle toimia jatkossa.
5) Sopimus, päätös. Mahdollisena lopputuloksena on sovittelusopimus, mutta se ei ole itseisarvo tai ehdoton tavoite. Sopimus tehdään vain silloin kun osapuolet niin haluavat. Sopimuksen sisältö laaditaan osallistujien kanssa. Sopimukseen pyritään kirjaamaan käyttäytymiseen ja toimintaan liittyviä asioita, jotka koskevat sen osapuolia. Sopimukseton tilanne voi olla myös mahdollinen. Tärkeintä on saada osapuolet yhteisen keskustelun äärelle.
6)Seuranta. Seurantatapaamisessa sovittelun ratkaisua voidaan arvioida , vaikka sopimus jäisi syntymättä ja pohtia sovittelun käynnistämistä tarvittaessa uudelleen.

SOVITTELUPROSESSI pähkinänkuoressa:
1. Aloitus; sovitteluun ohjautuminen.
2. Info; sovittelusta tiedottaminen, sovittelun käynnistyminen.
3. Valmistautuminen; yksilötapaamiset, mitä tapahtunut, tunteet ja tarpeet.
4. Sovittelutapaamiset; sovinnon hakeminen, miten tilanne voidaan yhdessä ratkaista.
5. Sopimus; sopimuksen kirjaaminen, miten tästä eteenpäin.
6. Seuranta; miten onnistuttu, onko sopimus pitänyt.

Prosessin kesto on 1–3 (6) kuukautta. Se voidaan toteuttaa etänä ja lähitapaamisin huomioiden osallistujien määrä ja lähtötilanne sekä tarve sovittelulle.

Kerron mielelläni lisää ja halutessanne olen valmis maksuttomaan 30–45 min. esittelyyn ja keskusteluun kanssanne restoratiivisesta työyhteisösovittelusta.
Ota yhteyttä!

Työnohjauspalvelut Kipinän työnohjaaja Malla Rekilä on suorittanut restoratiivisen työyhteisösovittelun koulutuksen 20 op, Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto v.2024–2025. Lisätietoa sovittelusta: Suomen sovittelufoorumi.